Kartta

Pinsk

Pinsk on keskikokoinen kaupunki Valko-Venäjän lounaisosissa. Kaupunki sijaitsee Dneprin läntisen sivuhaaran, Pripet-joen pohjoisrannalla Brestin alueella, lähellä historiallisesti tunnettuja Pinskin soita. Nykyisin merkittävä osa näistä soista on ojitettu pelloiksi tai muuhun käyttöön. Pinskissä oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 130 355 asukasta, eli se on väkilukunsa perusteella Valko-Venäjän 10. suurin kaupunki. Hallinnollisesti kaupunki on suoraan Brestin maakunnan alaisuudessa.

Merkittäviä työllistäjiä ovat maatalous, elintarviketeollisuus. Palesian valtionyliopisto (, lyh. ПалесДУ, myös: Polesian valtionyliopisto,, ПолесГУ) aloitti toimintansa vuonna 2006 Pinskissä.

Kaupunki on rautatien varrella – sen läpi kulkee Valko-Venäjän eteläosat itä-länsi-suuntaisesti yhdistävä Brest–Kobryn–Pinsk–Homel-rata. Samoja kaupunkeja yhdistävä M10 valtatie viistää 8 kilometriä Pinskin keskustan pohjoispuolelta.

* Dneprin–Bugin kanava

Kartta - Pinsk

Leveysaste / Pituusaste : 52° 7' 22" N / 26° 5' 42" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Pinsk

Google

Kartta - Pinsk

Google Earth

Kartta - Pinsk

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Pinsk

Nokia (yritys)

Kartta - Pinsk

OpenStreetMap

Kartta - Pinsk

Esri.WorldImagery

Kartta - Pinsk

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Pinsk

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Pinsk

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Pinsk

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Pinsk

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä